Terveiset vaan täält pirkanmaalt.
Leikkaus oli, meni ja tuli.
Tässä leikkauksest "lyhykäisyydessään":
Leikkaus oli 22.2.13 -klo 8:22 ilmoittautuminen ja siit sit het vaihtaa vaatteet ja ootteleen ensin fysioterapeutin -, sitten heräämön hoitajan, sitten osastolääkärin ja viimeisenä anestesia lääkärin kanssa keskustelua.. 9:15 leikkaus saliin- viimeisin muistikuva on kun keskustelin villasukan kantapäästä (mull ei ollut mitään tietoa et mulle laitettiin nukutusaine samalla)... heräämössä olin 11 aikaan ja joskus silloin olin henkallekkin soittanut hoitajan kanssa mut siit ei oo ku jotai pienii muistikuvia, mut oli salissakin herätetty kerran. Vähän ennen 12 heräsin kunnolla jolloin ensimmäinen muisti kuva oli ne villasukat :D ja sit sen jälkeen kysyin hoitajalt joka laitteli siinä vieressä lääkkeitä et no montako kivee löyty ja 10 pikkurillinpään kokoista kiveähän siel oli ollut. Sain myöskin samalla kuulla et oli kroonisesti tulehtunut ja onnekseni se leikattiin jo nyt- Hoitaja sanoi että kolme haavaa tuli mahaan mutta jälkeenpäin laastarit pois otettuani näinkin että niit oli 4, oli yhden laastarin alla kaksi pient haavaa. Herättyäni äidin neuvosta pyysin jugurttia ja sain myös lisäksi soppaa. Parisen tuntia siin sitten makoilin ja sain kipulääkkeitä- puol 3 lähdin esimmäisen kerran kävelee ja vessaan ja sielt suoraan takaisin petiin kun ei kyennyt pystyssä olemaan. 4 aikaan sitten nousin itsekseni uudelleen ja pyysin syötävää. sain leipää, kahvia ja soppaa- en tiennyt että mulla oli ollut letku nielussa ja täten leivän syönti oli yhtä tuskaa- meinasin tukehtua siihen leipään ja kurkku oli kipee (tätä ei huomannut soppaa ja jugurttia syödes)
syönnin jälkeen nousin kävelemään sitten jäin jo pystyyn ja menin telkkua kattelemaan. puol 5 hoitaja ilmoitti et voisin jo kutsua miehen hakemaan. :) Kotosalla mies ja vanhemmat auttoi (Suuri kiitos heille! ) ilta meni toipuessa, nuokkuessa, kipuillessa, selvitessä, lääkkeitä vedellessä jne jne... :D pari viikkoa saikkua, parin päivän kuluttua sain ottaa laastarit pois. Seuraavana päivänä jo vaihdettiin vanhempie avustuksella pari kun oli tarpeen ja yllättävän siistit haavat ja tikit oli :)
Hartiakipu josta paljon on puhetta- oli sitä minullakin mutta äiti neuvoi ja asetteli mun kipeän puoleisen hartian käden alle tyynyjä niin paljon että kipu laantui. Mitä korkeammalla käsi oli sitä varmemmin kipua ei ollut.
Leikkaus oli tosiaan perjantaina ja sunnuntaina sain ottaa laastarit pois- tässäpä kuvat haavoista:
Eli haavat on/ oli tuossa rintojen keskellä, oikeassa kyljessä kaksi ja navan seudulla yksi.
Navan seudulle tuli myös valtava mustelma kuten näkyy. Myöskin vasemmassa kädessä jossa oli kanyyli tuli iso ja kipeä mustelma joka kesti toipua kauan.
tässä sitten kuvaa Maanantailta eli vuorokausi laastareiden poisoton jälkeen:
Navan haava:
Navan aukkoon oli laitettu 3 paikallis puudutus piikkiä- siksi nuo pisteet. Haava ei yllä navan sisälle kuten oletin :)
Rintojen väli haava- miehen mukaan skeittilauta (syy selviää tekstin lopussa):
ja kylkihaavat:
n. viikko myöhemmin haavat näytti tältä:
Haavat lähti toipumaan yllättävän hyvin. Haavoissa oli siis sulavat tikit joten niitä ei erikseen tarvinnut käydä poistattamassa. Navan kanssa oli ainoastaan pientä murehtimista ja pähkäilyä- se eritti parina yönä ensimmäisellä viikolla kirkasta nestettä (kuullema lihasnestettä) ja sitten toinen puoli tikistä nähden niin iho ei ollut tasan toisissaan vaan alempi (kuvassa ylempi) puoli ihosta oli koholla jonka tähden ihon reunan arpeutuminen kesti kauemmin. Kivulias se ei kuitenkaan ollut tms. Kerran myös puolen toista viikon päästä päästi suihkun jälkeen pienen veri tipan josta soitin hädissäni äidille :D laiton siihen desinfiointiaine tipan ja annoin kuivahtaa ennen nukkumaan laittoa. Sen koomin siit ei enää mitään tullut. No pari viikkoa leikkauksesta- kaikki muut haavat oli parenpaan päin mutta kyljen- se kaikista siistein haava päätti vähän lisätä haastetta (jota ihankuin ei muutenkin olisi ollut -siittä kohta lisää) Haavasta eräs aamu oli tikistä suurin osa kadonnut, olin ihmeissäni- aattelin et no joskopa ne olis vaan tippuneet. Kuitenkin myöhemmin illalla kyljessä, haavan kohdalla tuntu kipu ja kun sitä katsoin niin haava oli tämännäköinen- 
Haavan viereen oli noussut pieni patti- aattelin että no toi on samanlainen patti ku mitä oli tullut toiseen kylkeen aiemmalla viikolla- eli finni! Pattia kuitenkin kuumotti...
annoin patin ja haavan olla- laitoin vain desinfiointiainetta siihen ennen unille laittoa.
No seuraavana päivänä kävin suihkussa ja katsoin haavaa- päätin kokeeksi nippasta tikin päätä ja katsoa kuinka käy. Tikki lähti sutjakkaasti irti ja samana sieltä tuli tikin reiästä valeata mätää. Mätä ei haissut. Puristin patin tyhjäksi kunnes sieltä tuli vain kirkasta verta (olin siis soittanut jo tuossa välissä myös äidilleni kysyäkseni ohjeita ;) ) Samalla nippasin myös kaikki muutkin tikit irti- ja lähtivät ihan helposti eikä tuntunut missään.
En sen koomin siihen sitten reagoinut kunnes myöhemmin aloin nettiä selailla. Patti oli kuitenkin kipeä ja sitä kuumotti- lueskelin että jos se sattuiskin se tulehdus yltämään johonkin leikattuun elimeen/aluelle niin olisi hyvin vakava tilanne. täten menin päivystykseen josta sain Kefexinin 5päivän antibiootti kuurin. Patti pieneni jo päivässä ja parissa päivässä katosi kokonaan. Itsessään tuo antibiootti ei ollut mitään luksusta, makunsa puolesta ja kun vatsa ei kestänyt.
Kuinkako hoidin haavoja? - Kävin ensimmäisen viikon ajan laastarit otettuani suihkussa huuhtelemassa niitä 2krt päivässä ja joka suihkutuksen jälkeen 30min ilmakylpyä- joskus enemmänkin. Sen jälkeen viikon kävin kerran päivässä. Ja kuten sanoin aiemmin niin desinfiointi ainetta käytin välillä. Pyrin olemaan mahd paljon niin että vatsa oli paljas- ei mitään paitaa tms. jottei päässeet muhimaan.
Mites olotila, nukkuminen?- Olo oli ekana päivänä todella tokkurainen- muttei kivulias. Sain montaa eriä kipulääkettä ja pari vielä vahvempaa lääkettä joista toista ei onneks tarvinnut ottaa. Oli sellainen että ekana yönä otin yhden ja olo oli kuin hihhulilla - nousu humalassa :D hihitytti vaan koko ajan :D
Pari ekaa yötä meni muutoinki todella kehnosti- leikkauksen vuoksi en voinut nukkua kyljelläni/mahallani missä aina yleensä nukun. Selällään piti siis nukkua ja täten selkä kipeytyi pahasti. Pidin aluksi sohva tyynyä, paksua sellaista jalkojeni alla mutta loppujen lopuksi ei siittäkään ollut apua. N. puolen viikon päästä aloin jo hieman kääntämään vähäksi aikaa yöllä itseäni hieman kyljelleen ja lisäten tätä pikku hiljaa seuraavina öinä. Kivuliasta se oli mutta melkeinpä- se selällään oleminen oli pahempaa. Vajaan parin viikon päästä nukkuminen onnistui jo kyljellään mutta kääntyminen kyljelleen oli hankalaa kipujen vuoksi ja navan haavan kiristymisen vuoksi.
Liikkuminen tapahtui ensimmäisten viikkojen ajan niin että joka kerta kun jostain nousin niin kyljelleen ja sieltä uupaten ylös varovasti ettei vatsaan tullut kovaa painetta. Ekoina päivinä mies autto. Liikuin myös ekoina päivinä mahd usein selaisia 10-15min- edestakaisin meidän asunnossa.
Olin majoittautunut pääosiksi olkkariin kulmasohvalle- siell oli tyynyt aseteltuna kulmaukseen ja kaikki sopivasti et pystyinsiin olemaan. Suoraan pystyasennossa istuminen ei onnistunut. Maha meni kipeäksi ja tuli huono olo ekan viikon aikana. Sen vuoksi koneella oleminenkin oli aina vain pikku käväisy :) tänne olisin tahtonut kertoa kuulumiseni mutta ei tosiaan vain kyennyt.. :)
Että tämmöinen :) tässäpä sitten haavat tänäpäivänä:
ylipmänä rintojen väli haava, sitten napa ja sitten kylki. Mies tosiaan sanoo tuota rintojen välissä olevaa haavaa skeitti laudaksi ;) leikkaushaava=lauta ja tikkien aukot= renkaat ;D
Mutta tässä nyt pikkuhiljaa kunnoll toipues, salill kävin reilu viikko sitten ja ainakaan ei viel kyennyt kunnoll edes juoksumatoll oleen kun kauheet kylkikivut tuli. Ja nyt sen jälkee ollaanki oltu jälleen kovassa flunssassa. Paino on pysynty samana- mässänyt olen mutta paino ei oo noussu eikä laskenu. En oo liikkunut laisinkaa- lukuunottamatta pikku lenkkejä ekoilla viikoilla topuakseni ja sitten kaupoilla juoksua (ideapark tms ;) )
Ennen leikkausta en kyennyt sömään pähkinöitä, kaaleja, kurkkua kuorineen, omenaa tms. Nyt olen syönyt omenaa, kurkkua ja jopa pähkinöitä ongelmitta. Pähkinöit tahtoo mennä hurjat määrät... oijjoij... onha viimekerroist mont vuot aikaa ;) no mut hillitysti kuitenki..
Kysykää jos jokin jäi mietityttää :) vastaan parhaani mukaan.
terkuin Miiuska
Tahdon vielä lisäksi sanoa että pelkäsin tätä leikkausta suunnattoman paljon. Näin painajaisia edeltävinä öinä ja muttenkin olin väsynyt ja kiukkuinen edeltävän viikon. Kun mieheni saattoi minut osastolle ja hoitaja käännytti mieheni äkkiseltään kotiin enkä ehtinyt kunnon haleja antamaan ja siittä samantien vaihtamaan vaatteet niin pukuhuoneessa katselin peiliin ja itkin ja mietin että nyt voin päättä menenkö vain en. Voin lähteä kotiinki... jostain syystä päätin kuitenkin mennä. Varmasti kun olisi se olltu tiedossa tulevaisuudessa kuitenkin. enkä niit kipuja tahtonut enää koskaan kokea. Herättyäni ja kuultuani että se olikin tulehtunut- kiitin onneani ja olin sen jälkeen positiivisin mielin. Joka kerta kun muhun sattui- ajattelin että tää vois olla pahempaakin. Tekisin sen uudestaankin ja niinkin hyvä hoito henkilökunta kuin Hatanpää :llä oli niin voin henk koht suositella :) Suur kiitos myös heille!
)
)
-0,5kg
